Blogi: Katse kohti valoa

Mikä on ihme

Mikä on ihme

Kuulin kerran kertomuksen eräästä uskovaisesta miehestä, joka kiipesi talonsa katolle tulvaa pakoon. Vesi nousi nousemistaan, mutta mies istui katollaan rauhallisena ollen varma, että jumala tulisi hänet sieltä pelastamaan. Ihmiset alkoivat pelastautua veden alta ja naapurit huutelivat miestä tulemaan heidän omatekoiselle lautalleen. Mies kieltäytyi kohteliaasti ja sanoi, ettei hänelle ole mitään hätää vaan kohta hänet pelastetaan. Vesi jatkoi nousemistaan ja ihmisiä noukittiin vedestä pelastusveneillä. Miestä kehotettiin laskeutumaan alas katolta ja nousemaan veneen kyytiin, mutta mies käski veneen pelastaa muita, sillä hänelle oli pian tulossa apua ylhäältä. Vesi nousi jo katonrajaan asti ja taivaalla pörrännyt helikopteri käski miestä kiipeämään tikkaita pitkin helikopterin kyytiin. Mies vastasi hymyillen, ettei hänellä ole mitään hätää vaan apu on kohta tulossa.

Lopulta vesi peitti koko talon ja mies hukkui. Päästyään taivaan portille hän kysyi jumalalta, miksi tämä ei tullutkaan pelastamaan. Jumala jyrähti: ”Lähetin sinulle lautan eikä se kelvannut, lähetin veneen etkä noussut siihenkään ja lopulta lähetin helikopterin, mutta sekään ei riittänyt! Mitä oikein odotit?”

Tarinan mies ei tunnistanut ihmettä, vaikka sellainen tuotiin hänen eteensä kolme kertaa peräkkäin. Olisimmeko itse sen viisaampia ja osaisimmeko aina erottaa ihmeen, jos sellainen tulisi vastaan ja millaiset tuntomerkit ja kriteerit tapahtuman täytyy täyttää, että se voidaan luokitella ihmeeksi. Tarvitseeko ihmeen olla aina poikkeuksellinen tai huomiota herättävä vai voiko ihme olla myös niin vaatimaton, että sitä ei ihmeeksi tunnista?

Tiedemies ja teologi F.Bettex kirjoitti 1900-luvun alussa, että koko olemassaolo evoluutio mukaan lukien on ihme sellaisenaan eivätkä ihmeet ja tiede ole millään tavoin ristiriidassa keskenään. Bettex toteaa, että ihme voi olla asia, johon olemme niin tottuneet, ettemme sitä edes huomaa tai ihme voi olla jotain harvoin tapahtuvaa ja poikkeuksellista. Uuden testamentin ihme, jossa Jeesus ruokki väkijoukon viidellä leivällä ja kahdella kalalla oli ihme, mutta yhtä suuri ihme on, että jumala ruokkii päivittäin miljardeja ihmisiä kivi- ja maa-aineksilla sellaisen ihmeellisen laitoksen avulla, jota me kutsumme kasviksi.

Monet raamatussa kerrotut ihmeet ovat rikkoneet sekä luonnon lakeja että olleet fysikaalisesti täysin tai lähes mahdottomia. Mieleen tulee muun muassa virran jakautuminen kahtia, veden muuttuminen viiniksi, kahden kalan ja viiden leivän riittäminen tuhansille, kuolleiden henkiin herääminen ja monia muita. Suurin osa niin sanottujen tavallisten ihmisten kokemista ihmeistä eivät ole näin näyttäviä ja harvoin niissä hätyytellään tunnettuja tieteen rajoja.

Antiikin Kreikassa ihmeen olemusta pohtinut filosofi Cicero sanoi, että mitään ei tapahdu ilman syytä ja kaikki, mikä voi tapahtua, myös tapahtuu joskus eli mitään ei voi oikeastaan pitää ihmeenä.  F.Bettex taas kuvaa ihmettä seuraavasti:

”Ja mitä ihminen sanoo ihmeeksi, on inhimillisesti puhuen Jumalan korkeampaa ajattelemista ja tekemistä, se on yhtä luonnollista ja yksinkertaista ja samalla kuitenkin yhtä ihmeellistä ja jumalallista kuin ruohon kasvaminen ja auringon paiste. Onko Jumala luonut kaikkeuden? Ihme! Onko tämä kaikkeus luonut itsensä? Vielä suurempi ihme!”

Hannele Kasslin-Pottier