Katselen luostarin kappelin Puukristusta

Hän on rujo Ristiinnaulittu
hänen kaunis ruumiinsa murenee

Mutta silti puu hehkuu lämmintä aamuruskon sävyä
ja ristille, kaiken pimeän keskelle,
kuultaa pääsiäisaamun valo

Kysyn: oletko sittenkin Ylösnoussut?
Kätesi jo siunaavat ja ylistävät

Sinussa koko pyhän pääsiäisjuhlan täyteys:
risti ja ylösnousemus yhdessä

Sinussa kuvastuu kärsivän ihmisen hätä,
ahdistava tietoisuus katoavaisuudesta,
koko luomakunnan huokaus,
koko tämä maailma, joka reunaltaan repsottava

Sinun on se valo
joka sarastaa kun kaikki näyttää menetetyltä

Keiden kanssa seison tässä?
Uskollisten naisten ja rakkaimman oppilaan,
jotka eivät jättäneet Jeesusta kärsimään yksin

Surun laineet löivät heidän ylitseen
kunnes koitti kolmannen päivän aamu

Seison tässä ystävien kanssa
tämän alttarin äärellä kokoonnumme
ja meillekin olet elävä rakas Opettaja ja Vapahtaja

Leivässä ja viinissä kohtaamme sinut,
yhtenä ruumiina
meillä on tässä hyvä
pysähtyä
ja tästä lähteä uuteen

* * *

Rakkaat luostarin ystävät!

Lämmin kiitos kaikista kauniista siunauksen toivotuksista, kun pikku hiljaa aloittelen uudessa työssäni pappina luostariyhteisön palveluksessa!

Pyydetään Pyhää Kolmea siunaamaan meitä koko yhteisöä, kohtaammepa verkossa tai luostarissa metsän sylissä. Meille yhteisönä on tarpeen kasvattaa yhä syvempiä juuria armon pohjavesiin ja mielikuvituksen lähteisiin: miten jatkamme tästä eteenpäin?

Pääsiäismaanantaina 2.4. luostarissa vietetään messua, jonka yhteydessä minut siunataan työhön. On ilo lähteä uuteen työhön kappelin alttarin ääreltä.

Siunattua matkaa sinulle kohti Ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä, valoa ja iloa!

Pauliina