Viime aikoina mediassa on käyty melko paljon keskustelua Jeesuksesta ja hänen jumalallisesta alkuperästään. Syynä tähän ovat kaksikin vastikään aiheeseen liittyvää uutta kirjaa, jotka ovat herättäneet sekä mielenkiintoa että kritiikkiä. Toinen on Taavi Kassilan kirjoittama kirja Jeesuksen salattu elämä ja toinen Ville Mäkipellon, Juha Pakkalan ja Raimo Hakolan kirja Jumalan synty – isän ja pojan kätketty historia.

Kassila ei sinänsä kiista Jeesuksen jumalallista alkuperää, mutta väittää todistaneensa, että Jeesus kävi Intiassa hakemassa oppia ennen aktiivisia vuosiaan eikä välttämättä edes kuollut ristillä vaan palasi Intiaan. Kassila on kiertänyt kirjaansa varten etsimässä vanhoja dokumentteja ja väittää löytäneensä pitäviä todisteita Jeesuksen Intian käynnistä. Olin itse kerran kuuntelemassa Kassilan luentoa, jossa myös tätä aihetta sivuttiin lyhyesti. Kävimme keskustelua siitä, miten Jeesuksen jumaluus uudessa ja vanhassa hindulaisuudessa ymmärretään, sillä se poikkeaa kristinuskon tulkinnasta. Hindulaisuudessa Jeesus on ihmiseksi syntynyt Jumala, mutta ei ainoa sellainen, sillä hindulaisuuden mukaan Jumala syntyy aika ajoin uudestaan maan päälle juuri silloin, kun ihmiskunta tätä eniten tarvitsee. Näitä Jumalan inkarnaatioita on hindulaisuuden mukaan ollut Jeesuksen lisäksi mm. Buddha ja Krishna ja tällä hetkellä Äiti Amma. Kaiken olevan taustalla oleva Jumala on hindulaisuuden mukaan kaikkitietävä ja kaikkialla läsnä oleva aivan kuten kristinuskossakin, mikä sai minut ihmettelemään ääneen, miksi Jeesus olisi ylipäätään kokenut tarvetta käydä Intiassa tai missään muuallakaan hakemassa oppia. Tähän ei Kassila osannut vastata.

Kirjassaan Jumalan synty kirjoittajat taas asettavat kyseenalaiseksi Jeesuksen jumalallisen alkuperän. Jeesus ei heidän mielestään koskaan itse väittänytkään olevansa Jumala, vaan asia on keksitty myöhemmin ja he esittävät kirjassaan erilaisia todisteita väitteensä tueksi. Väittämä ei sinänsä ole uusi ja esimerkiksi islamin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila on esittänyt tämän väitteen kirjoissaan ja puheissaan monta kertaa. Myöskään islamissa ei uskota Jeesuksen jumaluuteen, mutta sielläkin Jeesusta pidetään yhtenä suurimmista profeetoista. Ei tosin niin suurena kuin profeetta Muhammedia.

Mietin, että onhan näitä asioita mielenkiintoista pohdiskella ja jopa tutkia, mutta minun on vaikea uskoa, että saisimme tieteellisen tutkimuksen keinoin pitävät todisteet, jotka osoittavat aukottomasti tai edes hyvin todennäköisesti sen, että Jeesus oli Jumala tai ei ollut tai kävi tai ei käynyt Intiassa. Nämä ovat loppujen lopuksi kuitenkin uskon ja henkilökohtaisen vakaumuksen asioita. Tiede on häilyväistä ja muuttuu koko ajan, mutta omat kokemukset pysyvät.

Kannatan toki tiedettä ja tieteen tekemistä, mutta jäin myös miettimään sitä, olisiko viisaampaa ja hedelmällisempää suunnata enemmän huomiota Jeesuksen sanomaan kuin kiistelyyn tämä jumaluudesta. Kukaan edellä mainituistakaan ei kiistä, etteikö Jeesuksen sanoma olisi ollut kuuntelemisen arvoinen eikä tämän viisaampaa sanomaa ja opetusta ole ainakaan minun mielestäni sen jälkeen kukaan esittänyt. Äiti Ammakin on Kassilan mukaan sanonut, että ei ole sanonut mitään, mitä Jeesus ei olisi jo sanonut. Itse ainakin ajattelin keskittyä enemmän Jeesuksen sanoman, opetuksen ja tämän antaman esimerkin pohtimiseen ja noudattamiseen parhaan kykyni mukaan ja jätän väittelyt tämän jumaluudesta toisille.

PS. VINKKI! Seuraa sivustoani Facebookissa: Hannah.H. ja ihmeet
Siellä on nyt tarinaa enkeleistä ja pian alkaa syksyinen matkakertomus, joka vie minut mm. Vatikaaniin, Lourdesiin, Taizeen ja lopulta myös Amman Ashramiin Intiaan.

Laita FB-sivuni seurantaan (eli etsi sivu FB:stä ja klikkaa SEURAA) niin pysyt matkassa mukana ja saat aina tiedon uusimmasta postauksesta.

Hannele Kasslin-Pottier, 2025