Tarina kertoo äidistä, joka asui pienessä yksiössä kuuden lapsensa kanssa. Hänellä ei ollut mitään paikkaa, missä istua ja rauhoittua rukoukseen. Neuvokas äiti kuitenkin keksi keinon: Kun hän halusi puhua kotona rauhassa Jumalan kanssa, hän istahti johonkin ja heitti esiliinansa päänsä yli kasvojen peitoksi. Lapset tiesivät, että silloin äitiä ei saa häiritä. Äidin rukoushuone oli esiliinan suojassa.