Olemme eläneet ”turvaväleistä” muistuttavaa arkielämää. Kaikenlaisten etäyhteyksien ja turvaväli tapaamisten järjestäminen on kysynyt viitseliäisyyttä, kekseliäisyyttä ja rohkeuttakin. Meitä on kehotettu elämäntavoissamme ottamaan huomioon toiset, mutta ei sulkeutumaan yhteydenpidosta toinen toistemme kanssa. Välimatkan pitäminen on osoitus toisen välittämisestä, ei toisen hylkäämisestä.

Pihamaallamme pidettiin keväästä syksyyn monia kahvittelu, ruokailu ja nuotio hetkiä ja istuinalusia, peittoja ja villatakkeja haettiin sisältä tarpeen mukaan. Nämä hetket jatkuvat kevään saapuessa. Vanhasta myllystä siivouksen jälkeen voi muodostua kodikas suoja monille erilaisille pienille turvaväli kokoontumisille.